A team is not a group of people that work together.
A team is a group of people that trust each other.
Tiimityöstä puhutaan paljon, ja tämä yllä oleva Simon Sinekin sitaatti resenoi vahvasti. Samassa tiimissä voi kun voikin tehdä töitä tekemättä lainkaan tiimityötä. Ihmiset voivat organisaatiokaavion mukaan olla samassa tiimissä ilman, että he edes tuntevat toisiaan.
Hyvin toimivassa tiimissä jokainen tuntee toisensa ja jokaisella on lisäarvoa tuova rooli sekä täysi luotto tiimikavereiltaan. Luottamus on moniulotteista.
Uskon, että kaikki lähtee itseluottamuksesta – siitä, että tuntee itsensä ja luottaa omaan osaamiseensa. Tämä edesauttaa myös keskinäisen luottamuksen syntymisessä tiimin jäsenten välille, kun jokainen tuo lisäarvoa osaamisellaan. Tässä työssä myös asiakas on osa tiimiä. Kun kaikilla on turvallinen olo tehdä töitä yhdessä ja jakaa osaamistaan sekä tietämystään, syntyy parhaita tuloksia. Juuri tästä syystä luottamus on toinen Kindin arvoista. Luottamus omaan itseensä, luottamus tiimin sisällä, luottamus asiakkaan kanssa.
Mistä sitten syntyvät ne parhaat tiimionnistumiset?
Perustaksi tarvitaan luottamuksen ilmapiiri, mutta joskus tapahtuu yksinkertaisesti jotain maagista. Jotain, mikä saa tiimit ja joukkueet ylittämään itsensä. Käytän tässä tuttua joukkueurheiluanalogiaa esimerkkinä. Meidän perheessämme on oltava edes hippasen kiinnostunut futiksesta, jos haluaa osallistua ruokapöytäkeskusteluihin. Olenkin keskittynyt analysoimaan joukkueen keskinäistä synergiaa ja fiilistiloja. Aina ei tarvita messejä ja muita supertähtiä, jotta tiimi voi päästä uskomattomiin suorituksiin. Taitavimmatkaan yksilöt eivät pelasta joukkuetta, jos joukkue ei pelaa telepaattisesti yhdessä.
Kun flow-tila saavutetaan ja usko jopa mahdottomaan on valloillaan, syntyy välillä ihmeitä. Kuten Islannin huima nousu ja suoritus EM-kisoissa 2016 tai Leicesterin nousu putoamispaikalta Valioliigan voittajaksi. Tarvitaan siis luottoa, uskoa, saumatonta yhteispeliä, telepatiaa ja ehkä myös vähän taikapölyä. On myös hienoa katsoa loistavia kapteeneita, managereita, joukkueensa johtajia. Sitä, miten he johtavat joukkuettaan ja miten he puhuvat joukkueelleen. Miten he saavat joukkueen uskomaan itseensä ja toisiinsa.
Kulttuuri muuttuu vähitellen. Despootit machokarjujat ovat saaneet väistyä, kun on todettu inhimillisemmän, jopa empatiajohtamisen toimivan paremmin. Jopa erityisherkkyydelle on annettu tilaa futiksen parissa. Uskalletaan puhua asioista avoimemmin ja ymmärretään henkisen hyvinvoinnin merkitys suorituksiin.
Tästä aiheesta lisää tarjoilee johtamisen sankarini Ted Lasso Apple Tv+ -palvelussa.
Bisnesraamattusi empaattiseen johtamiseen löytyy täältä.
Strong teams win and lose together.
PS. Ymmärrän, että jalkapallossa on myös valitettavan paljon negatiivisia lieveilmiöitä ja paljon sellaista, mitä en allekirjoita. Keskitynkin siis positiiviseen ja siihen, mikä tekee joukkueista niitä itsensä ylittäviä joukkueita.
Teksti: Milla Monola
